sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Hei ollaan vaan aivan paikoillaan, turha on etsiä kauempaa kun on hieno maailma jo tarjolla. / Halvalla - Jenni Vartiainen

Ba-dam-tss:n Cannibalize intoutui heittämään minua haastella, johon nyt paremman asian puutteessa ihan ilomielin tartun, kiitosta vaan sinne päin! Ideana on siis pohtia 11 kysymystä, joita kanssabloggarit on kovasti ideoineet ja nakata toiset yksitoista yhdelletoista muulle eteenpäin. Ja eikun asiaan.


Millainen on pukeutumistyylisi?
Hyvin pitkälle kauluspaitoja ja saappaita painottava nykyään. Tyylilläni on ehdottomasti kaksi eri puolta, on se normaalimpiin kauneusihanteisiin uppoava koulutyyli, jossa olen luopunut viime viikkoina myös silmärajauksista ja löytänyt itsestäni valkeita löysiä kauluspaitoja huivin ja pillifarkkujen kanssa käyttävän puolen. 

Toisaalta nautin kyllä yhä siitä, että keikoille saa laittautua ihan tosissaan ja siellä tuleekin pyörittyä useimmiten aivan erilaisissa kamppeissa kuin koulussa. Hameet ja mekot kuuluu keikkapukeutumiseen, mutta pitkät jonotukset ja matkatavaroiden vähyys rajoittaa usein pukeutumista sielläkin. Joka tapauksessa joka asussa pittää olla jotakin mustaa, erilaisilla matskuilla leikkimistä ja ehdottomasti laitetut kynnet. Ja korot. Voiko niitä painottaa liikaa?


Mitä teet ensimmäiseksi saavuttuasi kotiin?
Kun kolistelen neljän seutuun kohti synkeää luolaani, mun on aivan ensimmäiseksi päästävä pesemään kädet. En koe, että mulla olisi minkäänlaista neuroosia, vaikka pesenkin käteni myös joka kerta ennen ruokailua ja erityisesti kaupungilla, mutta se on silti tehtävä joko samantien kun ovesta pääsee käytävää pidemmälle tai vastaavasti heti, kun kotilökärit on kiskottu jalkaan.


Kolme lempileffaasi?
Mä katson ihan säälittävän vähän leffoja. En katso telkkariakaan paljoa, mutta hyviä leffoja (tai huonompiakin..) olen nähnyt ihan kourallisen verran. Parhaita lienee kuitenkin Remember me ja Harry Potterit, Taru Sormusten Herrasta -trilogiaa en ole vieläkään saanut ihan kokonaan katsottua, vaikka onhan ne hyviä leffoja!


Kuulutko johonkin järjestöön tai toimikuntaan? Miksi?
Enpä minä, en koe sitä tarpeelliseksi. Vaikka kuuluisin ja yrittäisin tehdä jotakin jonkin minua lähellä olevan asian eteen, se tuskin juuri muuttuisi mihinkään suuntaan, enkä sitä paitsi ole löytänyt mitään niin-lähellä-sydäntä-olevaa.


Harrastatko mielestäsi tarpeeksi liikuntaa?
Voi jösses. En todellakaan. Oikeasti hävettää, en liiku paljo paskaakaan. Milloinhan olisin käynyt tosissani lenkillä, jossei viikonlopun pitkiä kävelylenkkejä lasketa. Aika ei vaan riitä, tai no varmaan riittäisi aina välillä, mutta lenkkeilyseura asuu 80km päässä, se siitä. Pakko kuitenkin sanoa puolustukseksi, että ei se ysin keskiarvo lukiossa pitkien matikoiden tähdittämällä (kaikista paskin numero!) todistuksella ihan ilmaiseksi tule.


Pidätkö asuinpaikkakunnastasi? Ja ylipäätään maasta, jossa asut?
Suomi on aivan hyvä. En koe tarvetta muuttaa täältä pois, Iisalmesta kyllä, mutta en just nyt. Oon tyytyväinen elämääni, mulla on riittävästi rakkaita ihmisiä ympärillä ja koen oloni ihan hyväksi täällä. Myöhemmin haluan isompaan kaupunkiin, mutta en usko, että esimerkiksi monien hinkuma Helsinki olisi mulle mikään ratkaisu. Saksassa haluaisin asua jonkin aikaa jossain vaiheessa, mutta sen näkee vasta tulevaisuudessa.


Uskotko yliluonnolliseen?
En haluaisi uskoa, mutta kaitpa minä uskon. Kovasti ainakin ahdistun oudoista äänistä sun muista.


Mitä pelkäät?
Pimeää, yhä nykyäänkin. Yksinoloa, pimeällä siis. Se on jotakin aivan helvettiä, enkä todellakaan nauti siitä.


Pelaatko lauta-, tai videopelejä?
Olisikin aikaa ja seuraa, ja niitä pelejä. Alias on ihan loistavaa ajanvietettä isommalla porukalla, mutta sekin lähinnä rajoittuu alkoholin huurtamiin iltoihin.


Siivoatko usein?
En koe edelleenkään olevani mikään puhtausfriikki, vaikka tiedän, että moni ystävistäni olisi toista mieltä. Minulle on aivan eri asia asua likaisessa asunnossa kuin asua sotkuisessa asunnossa. Huoneeni ei ole paskainen, tai jos se on, niin se kyllä kans siivotaan ihan vuorokauden sisään. Sotkuinen se puolestaan on jatkuvasti, tavaroita, ja erityisesti vaatekaapin sisältöä, löytyy päivittäin lattialtasohvaltahyllystäpöydältätietokoneenpäältäväärästäpaikasta, mutta kyllä minä pidän huolta siitä, että tänne ei mitään bakteerikammotuksia kerry, eli kylläpä tuota vähintään kerran viikossa tulee siivottua huone ihan kunnolla.


Missä maissa olet käynyt?
Oon ylipäätään matkustellu todella vähän. Pakolliset Espanjat ja Kreikat on nähty, Tallinna ja Tukholma myöskin, Norjan puolella pohjoisessa olen matkustellut aivan pienenä talliaisena ja Oslossa nyt vähän isompana. Ensi kesänä suuntani toivottavasti vie Saksaan ja kirjoitusten jälkeen vuoden päästä jonnekin kauemmaksi hermolomalle.


Itse puolestani haluaisin kysyä tällaisia...

Milloin viimeksi olet tuntenut olosi niin onnelliseksi, että olisit voinut haljeta? Miksi?
Mitä artistia tai yhtyettä olet kuunnellut kaikista pisimpään (ja siis kuuntelet yhä)?
Onko sinut nimetty jonkun mukaan, vai mistä olet saanut nimesi?
Oletko mieluumin kameran edessä vai takana?
Minkä nettisivun klikkaat auki ensimmäiseksi, kun avaat tietokoneen?
Vituttaako Spotifyn mainokset, vai onko sinulla Premium tai Unlimited?
Mitä mieltä olet alaikäisten alkoholin ja tupakan käytöstä?
Montako henkilöä tunnet, joita et löydä Facebookista eli joilla ei sitä ole? Kuulutko itse niihin?
Tilaatko jotakin lehteä, mitä?
Haluaisitko mieluiten olla matemaattisesti, kielellisesti vai taiteellisesti lahjakas?
Miksi aloitit bloggaamaan?

... Näiltä henkilöiltä

torstai 3. tammikuuta 2013

Mieti mitä jää kun mä lähden täältä, kun mä kuolen. / Mitä Tänne Jää - Erin



Montako kertaa parin vuorokauden sisään saa kuunnella biisiä, ilman et se on liikaa? Onko joku viiskymmentä kertaa liikaa? Ei musta. Jumanlaude et toimii, paremmin kun alkuperäinen ikinä. Cheekinkin versio on aika jepa, mutta Erin kyllä vie tästä pidemmän korren ja toi sovituskin toimii aivan hyvin.

Jatkan noita videopostauksia, kunhan tässä ennätän. Tuleva viikonloppu menee synttäreitä juhliessa niin kotona kuin baarissakin, joten turha on varmaan sanoa, etten aio kyetä mihinkään. Parin kuukauden päästä pitäis osata kirjoituksissakin aivan liian paljon biologiaa ja saksaa, eli saa nähdä kääntyykö tämän blogin musiikkitarjonta saksankielisiin leffoihin ja biiseihin - toivottavasti ei ainakaan kokonaan.

Tällä hetkellä junnaa päässä poloneesin rytmit ja siihen sopivasti sekoittuu ahdistusta. Katellaan kuinka käy sitten helmikuussa, kun meistä tulee lukion vanhimpia niiden muodossa. Olipas tämä nyt kovin henkilökohtainen katsaus, mutta kyllähän tää melkein musiikkiin liittyy! PS. Tinakenkätyttö Cheekin vetämänä toimii kanssa, tsekatkaapa! Tähän loppuun vähän tuosta ekasta biisistä lainauksia, mä niin allekirjotan!.

"Mulla on ote, en anna sen hivetä
Elämä opettaa, tieto lisää tuskaa
Mä vedän kovempaa

Mieti mitä jää kun mä lähden täältä,
Mut ei syytä huoleen,
Se päivä ei oo vielä tänään"