Montako kertaa parin vuorokauden sisään saa kuunnella biisiä, ilman et se on liikaa? Onko joku viiskymmentä kertaa liikaa? Ei musta. Jumanlaude et toimii, paremmin kun alkuperäinen ikinä. Cheekinkin versio on aika jepa, mutta Erin kyllä vie tästä pidemmän korren ja toi sovituskin toimii aivan hyvin.
Jatkan noita videopostauksia, kunhan tässä ennätän. Tuleva viikonloppu menee synttäreitä juhliessa niin kotona kuin baarissakin, joten turha on varmaan sanoa, etten aio kyetä mihinkään. Parin kuukauden päästä pitäis osata kirjoituksissakin aivan liian paljon biologiaa ja saksaa, eli saa nähdä kääntyykö tämän blogin musiikkitarjonta saksankielisiin leffoihin ja biiseihin - toivottavasti ei ainakaan kokonaan.
Tällä hetkellä junnaa päässä poloneesin rytmit ja siihen sopivasti sekoittuu ahdistusta. Katellaan kuinka käy sitten helmikuussa, kun meistä tulee lukion vanhimpia niiden muodossa. Olipas tämä nyt kovin henkilökohtainen katsaus, mutta kyllähän tää melkein musiikkiin liittyy! PS. Tinakenkätyttö Cheekin vetämänä toimii kanssa, tsekatkaapa! Tähän loppuun vähän tuosta ekasta biisistä lainauksia, mä niin allekirjotan!.
"Mulla on ote, en anna sen hivetä
Elämä opettaa, tieto lisää tuskaa
Mä vedän kovempaa
Mieti mitä jää kun mä lähden täältä,
Mut ei syytä huoleen,
Se päivä ei oo vielä tänään"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Riitasointuja? Epävirettä? Ei virheettömyys ole täydellistä. // A.Hyyrynen