Älä tee noin tee näin, jooko, näin; tanssi kuin discossa, liikuta lannetta! / Sika - Turmion Kätilöt

Sori ku oon ollu kuollu ja lässynlää, mut mä lupaan että tänään on tiedossa nannaa keikkaihmisille pitkästä aikaa. Tanssahdeltiin nimittäin 2 Times Terrorin ja Turmion Kätilöiden isännöimässä discossa lauantai-iltana ja niskojen jomotuksesta ja hiusten paskasuusasteesta päätellen meno taisi olla loistava! Voisinpa myös melkein lupailla, että lähitulevaisuudessa on tulossa sulosäveliä parin levyostoksen muodossa juurikin tuolta reissulta. Stay tuned!

Otan nuo sanat kuitenkin takaisin, lähitulevaisuuden osalta ainakin. Kävi nimittäin semmonen juttu, että mun kone heitti veivinsä perjantaina, vain kuukauden edellisen korjauksen jälkeen. Helvetin kuustoista sanon minä! Rustailen siis tätäkin kannettavalla ja minä jos kuka oon niitä siis JUST niitä ihmisiä, jotka vihaa kannettavia niin perskeleesti. Näppäimistö on hankala, meidän versio on vielä normaalia kamalampi, koska tämä kuumenee. Onneksi kuitenkin toisen koneen kaiuttimet ja hiiri pelastaa vähän asiaa, mutta kuitenkin.

Vähän jos vielä vilauttelisin niistä levyistä, nii mennään osittain sellasilla vesillä, että en olisi ihan itsekään uskonut ostavani ihan tuommosta kattausta. Enigeis, musiikkimaku elää ja kulkeehan ne vanhat suosikit joka tapauksessa edelleenkin mukana. Esittelyvuoroon pääsyä odottelee vieressäni tällä hetkellä neljästä levystä koostuva nippu, josta löytyy jokaiselle jotakin. On bläkkistä ja folkkia, poppia ja lissee folkkia.

Jos nyt kuitenkin hypättäis tämän postauksen oikeaan maailmaan, nimittäin kertomukseen kajaalin, pakkasen, hien ja keikkasavun täyteisestä lauantai-illasta. Starttailin lauantaiaamuni ystäväni luona täällä hypäten itselleni epätyypilliseen asuun, oli nimittäin pinkkiä, verkkoa ja pvc:tä! No joo, mustaa vaatetta ja mustaa pitsiä kuitenkin piti mukaan survasta  ja jatkaa pinkkiä teemaa vielä luurankopinnillä. Vaikka hameen helmassa ei erityisemmin pituutta ollut, ei suurempia ahdistuskohtauksia syntynyt ja juna-asemalle selvisinkin ihan reippaasti ajoissa.

Junailin itseni Kuopioon, jossa kulutettiin päivä parhaaksi katsomallani tavalla; kavereiden kanssa shoppaillen ja mussuttaen kiinalaista noutopöytää! No jossei kuitenkaan sitä pöytää, ihan safkaa vain. Niin se vaan alko hyvässä seurassa kello kääntyä iltaa kohti ja kohta oli aika suunnata palelluttamaan reidet ja varpaat. Rentoa jutustelua ja uusia immeisiä, mikäs sen parempaa. Sisälle päästiin ajoissa ja eturivipaikoille oltiin nakitettu itsemme jo aiemmin. Puoli tuntia jammailtiin säätäen paikkojemme kanssa ja sitten pääsikin illan eka akti lavalle.

Puolipukeisen verisen nunnan astellessa lavalle saattoi arvata, että kyseessä ei ole mikään kaikenkansanyhtye vaan kauhua kerrakseen. Setti polkastiin käyntiin jollakin ja se jatkui tuttuun tapaan jollakin toisella biisillä. Älkää kuvitelkokaan, että muistaisin varmasti mitä setistä löytyi - tai ainakaan missä järjestyksessä.

Lust kolahti erittäin kovvaa allekirjottaneeseen, kuten myös tunteella vedetty Equals One Sudden Death. Ikävässä paikassa herätteli yleisöä vähän menoon mukaan, vaikka aika laimeaksi keikka yleisön osalta jäikin. Forever Minen latinakohta herätti kysymysmerkkifiiliksen ainakin mussa, satuin nimittäin seuraamaan samaan aikaan Hurjan toilailuja. Mikäpäs siinä. Maaliman tuomaria satuin kuvailemaan ihan videollekin, joten tässäpä olis teille hiukan maistiasia!

Mun kamerakin sai tosiaan pari kertaa osansa tuosta Mc Raaka Peen nakkelemasta vedestä, sitä minä tuossa sormineni yritän pyyhkiä.. Vittuillakseen varmaan nakkeli, mutta pitäähän sen bloggaajan muistaa semmosiakin, jotka ei paikanpäältä itseään löytäneet!

Setistä löytyi myös yleisölle kovinkin tuttu kappale, tiedä sitten mistä merkeistä, mutta kovasti ainakin 4 käskyä ihmisten suusta raikasi. Vaan eipä sillä, löytyivät ne sanat ilman pidempiä kelailuja ruudun tältäkin puolelta, voi pojat kolahti! Feattaamaan tähän saatiin RunQ ja lavalla oli miestä miehen perään ja tottakai nainenkin. Taisi tulla vähän ahdasta lopulta?

Keikka loppui tällä kertaa illan viimeseen hitaaseen erittäin menestyksekkäästi ja lavan rivoilu vaihtuikin melkein söpöilyksi. Vielä Joskus toimi setin viimesenä biisinä erittäin loistavasti ja yhteislaulu yleisön ja yhtyeen kanssa raikui mainiosti!

Lava tyhjeni miltei yhtä nopeasti kuin se täyttyikin ja päästiin odottelemaan herrojen toista tulemista. Vajaa puolituntinen siinä jutskattiin porukalla ja sitten päästiinkin nauttimaan seuraavasta Showsta - isolla ässällä, kun lavan valtasit Kärmiön Tutilot, joiden edellisestä keikasta mulla on aikaa melkein kahdeksan kuukautta. Vaan onhan se silleen, että tauon jälkeen kaikki maistuu vieläkin paremmalta! Niin kävi myös tällä kertaa.



Setin aloitusbiisistä ei ole enää mitään hajua, mutta seuraavana ollut Sika! puolestaan jäi mieleen. Aita liikkui varmaaan puoli metriä kohti lavaa ja muutenkin yleisö pikku hiljaa heräsi 2 Times Terrorin aikana vallinneesta horroksesta. Meille naperoille tarjoiltiin melko messevä setti niin uutta kuin vanhaakin Kätilöintiä.

Onneksi kuitenkin enemmän tuota vanhaa, nimittäin setistä löytyi U.S.C.H:in, Sian, Tirehtöörin, Pirun Nyrkin ja Hadeksen lisäksi myös LEPOSITEET! Voi jumankauta sitä fiilistä (.. ja varmaan reaktiotanikin, taisin samaan aikaan heiluttaa kättä, tanssia, moshata ja pomppia..)! Kysseessä on meikäläisen lempibiisi Pirun Nyrkin ohella. Molempien viisujen lyriikat ovat muuten enempikin kuin kohillaan, tsekatkaapa! Vaikka tiesinkin sen nyt kevään listaan kuuluneen, oli biisin ensitahdit kyllä semmonen isku tämän tytön tajuntaan että huhhuh! Jossen ole ihan väärässä myös Verta ja Lihaa kuultiin myös. Yleisölle myös kerrottiin kuka sitä oikein määräileekään ja tästä napsasin videotakin:



Uudemmista biiseista settiin oli eksyneet ainakin Grand Ball, Suolainen Kapteeni ja Vedetäänkö vai ei. Elikkä käytännössä uuden levyn parhaimmat, ainakin tuo ensimmäinen näistä. Valehtelisinkohan kuinka paljon, jos sanoisin sen aloittaneen setin. Jaa-a.

Saatiin vettä, sylkeä hikeä ja kokista niskaan ihan roppakaupalla. Muutaman kerran mikkiinkin hoilotettiin nätisti nuotin vierestä ja käsivarsia ja polvia peittää edelleen kaunis sininen kerros, kiitos metallisen kaiteen! Kameranikin koki vesikylvyn useampaan otteeseen. Bobby katsoi jossain vaiheessa keikkaa yleisön olleen sen verran nääntynyttä, että vesipulloja sateli eturiviin ihan kunnolla. Raaka Pee puolestaan juotti eturivin tytöt kokiksella ja vedellä useampaankin kertaan, en mä ainakaan pahakseni pistänyt. Jätkä kävi myös hakemassa hiukan fiilistä eturivin ja lavan välistä, joiden välinen etäisyys ei tainnut siinä vaiheessa enää puolen metrin viivotinta pidempi olla..

Keikka loppui encoreen jonka siis tuttuun tapaan lopetti Vedetäänkö vai ei, mutta sitä ennen saatiin pistettyä meidän porukan kesken pystyyn jamit tyylillä "iso laatikko - pieni laatikko". Jos joku tunnisti kyseisen kuvion nii hihkaskaapa jotakin kommenttiboksiin.

Loppuilta jumitettiinkin sitten Nuokkarin pihassa ja jatkettiin kesken jäänyttä tutustumissa. Ilta jatkui vielä Mäkissä istuskellen ja Kuopion teinien sekoilua katsellen. Taidettiinpa yksi sammunut, kuuro jätkä pistää Mäkkäristä pihallekin, olipahan ainakin seurattavaa illalle. Kiitoksia immeiset keikkaseurasta ja kaitpa sitä pienet rakkaudentäyteiset terveiset myös bändeille voisi laittaa menemään! Kiitosta vuan!