Näytetään tekstit, joissa on tunniste Levyostoksia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Levyostoksia. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Not even crossroads to choose from, all the blood red carpets before me behold these fair creations of God. / Planet Hell - Nightwish



Tuossapa näkyy Oulun reissun ostoksia. Olin siis sunnuntaina katsastamassa Nightwishiä Teatrialla ja niiltä tiimoilta käytiin sitten lauantaina shoppailemassa. Nämä levyt varmaan kuitenkin monelta lukijalta löytyy, joten en aio sen enempää heittämään näistä tekstiä. Inferoja tulee kahmittua mukaan aina Oulussa käydessä, mutta tällä kertaa Antikvaraatissa oli vain pari hullua lehteä, mutta sitäkin makeampaa. Tai ainakin yksi, vuodelta 2005. Jesh!

Stellan Pelkääjän paikalla maksoi nelisen euroa, Avrilin vain euron ja Sydänjuuret kuus. Nyt on myös mun tili avattu Mokoman osalta, en nimittäin aiemmin ole omistanut levyäkään heltä. Parhammasta on hyvä alotella!

maanantai 9. tammikuuta 2012

Without a thought, without a voice, without a soul don't let me die here, there must be something more. / Bring me to Life - Evanescence

Hiljaisuuteni täällä on jatkunut jo reilut viikon päivät, eikä miulla tunnu olevan nytkään mitään asiaa. Ilmeisesti tuo joulukalenteri vei jonkin verran biisi- ja aiheideat päästäni, joten musta tuntuu että annan nyt olla tämän bloggailun vähän aikaa jäissä ja palailen asiaan kunhan on jotakin uusia löytöjä tai muuta kerrottavaa. Mielelläni kuitenkin kuulisin parannusehdotuksia ja postausehdotuksia, erityisesti jälkimmäisiä. Olisi ainakin helpompi taas palata kuvioihin! ;)

Eli tosiaan, mistä haluaisitte tulevaisuudessa lukea?
Vai kuulla videopostausten muodossa?


Kuulumisista sen verran, että nyt koulu painaa melko hulluna päälle ja siksipä tuntuu että ne vähäiset ylimääräiset minuutit vuorokaudesta ei ole mielekästä käyttää bloggailuun. Olen myös ollut viime viikonlopusta lähtien hullussa flunssassa, eikä olo ole mikään erityisen loistava henkisestikkään. Edellistä postausta kirjottaessani olin tosiaan Norjasta, josta tein tasan yhden musiikkiostoksen. Wow. Muutenkin oon kuunnellut viime päivät ihan randombiisejä lähinnä erilaisilta poppareilta ja vellonut itsesäälissä, joten en usko että kukaan niitä haluaa edes kuulla.

Niin, se Norjasta ostettu levy... Muahah, enpä kerrokkaan vielä!

Oli aika mielenkiintoista mennä Storoon Centeriin Oslossa ja siellä suunnata paikalliseen levykauppaan, jossa oli sitä sun tätä valikoimissa. Ensimmäiseksi kuitenkin pistivät itselleni silmään Mayhemin ja Satyriconin levyt. Ajattelin että tottakai, ollaanhan me Norjassa. Toki kaupassa oli kaikkea muutakin, vastannee kutakuinkin Suomen Levykauppa Äxää, joskaan ei niin metallipainoitteisella levyvalikoimallaan.

Seuraavan yllätyksen koin kuitenkin ihan normaalissa ruokakaupassa, jossa myöskin oli myynnissä niin Mayhemiä kuin Burzumiakin. Wååt? Osa niistä kaupoista oli sellaisia, joihin olisi hankala kuvitella myyntiin edes Bodomeita Suomessa. Ottakaapa myyjät norjalaisista mallia, hä?!

Ja se levy. Pakko todeta, en ole edes kuunnellut vielä. Säälittävää, tiedän, mutta ei vain sytytä nyt - ei sitten yhtään ja minähän en musiikkia pakkopullana kuuntele, joten:



Dimmujen uusin levy napotti hyllyllä 59 kruunun eli abouttiarallaa 8e hintaan. Pitkään pyörittelin käsissäni myös Burzumin uusinta, mutta kuvittelin joutuvani maksamaan siitä enempi kuin Suomessa, joten jätin sinne. Karu totuus paljastui vasta koto-Suomessa, eihän se hinta ollut kuin noin 20e, olis pitäny! Laskin nimittäin pitkällä matikallani kaupassa sen maksavan 28e, kuten suurimman osan muista levyistä.

Dimmusta sen verran, että aivan alkuajan tuotanto ei vaan uppoa mulle, kuten harva bläkkis ja meloditon (liekö edes sana..) musiikki yleensäkin. Olen muutenkin yhtyettä muutaman hullun biisin kuunnellut, juurikin uusimpia levyjä painottaen ja odotan tätä sinällään innolla, vaikkei juuri nyt tällainen kolahdakkaan.

Myös eräs aivan mahtava levy löytyy vihdoinkin kokoelmastani, kirpputorin innokkaalla avustuksella. Kyseinen levy on siis Evanescencenin Fallen, joka kirjoitushetkellä jököttää äitini auton cd-soittimessa, joten saatte NETISTÄ PÖLLITYN kuvan.


kuva täältä.

Levy on ehdottomasti Evanescencen paras ja tältä löytyykin lähes kaikki lempibiisini. Kenties tästä joskus voisin jotakin runoilla, mutta en mene vielä mitään lupaamaan. Amy Leen ääni on niin loistava ja tällä levyllä nautin siitä, ettei sitä ole tuhottomasti muokattu. Biisin kappalelistan suosikkejani ovat Going Under, Bring me to Life, My Immortal, Tourniquet, Taking Over Me ja Hello. Tuo eka on auennut tän levyn oston myötä sen pärähtäessä aina auton käynnistyksessä soimaan. Toimii!

Viimeisimpänä muttei vähäsimpänä voisin kuulutella onko joku teistä lukijoista menossa kattomaan Nightwishiä Jyväskylään 9.3? Jos on ja porukassa voisi olla tilaa eräälle yksinäiselle bloggaajalle, jonka kaverit vaihtoivat Yövissyset kahteen Stam1naan niin tumppua pystyyn! Menen itsekin seuraavana päivänä Lutakkoon tsekkailemaan Stam1nan ukkeleiden livemenoa, mutta tuohon NW:hen kaipailisin seuraa.


Taustalla on eeerittäin keskeneräinen versio eräästä henkilöstä, handua vaan pystyyn jos tiedätte jo tuosta kuka se on. Pakko sanoa, että kuva feikkaa todella paljon ja muuttaa naisen kasvonpiirteitä ja kuten mainittu on, still processing!

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

My love will be in you. / Nightwish - Ghost Love Score

Unohdin edellisestä postauksesta ihan totaallisesti reissun musiikkipuolen ostokset. Ei sillä, että niitä erityisen runsaasti olisi ollut, mutta sitäkin arvokkaampia minulle..



Kirpputorilta bongasin kamalan kasan Nightwishin sinkkuja, LP:tä sun muita. Ikävä kyllä myyjä tosiaankin tiesi tavaroiden arvon ja pyysikin sinkuista lähinnä 8e ->. Jostakin käsittämättömästä syystä Bless the Child kuitenkin oli kolme euroa ja se lähtikin aivan muitta mutkitta mukaan. Myös Sleeping Sunia ja Ever Dreamia hyväilin pitkään, mutta jätin kuitenkin sinne sillä reissu oli vielä ihan alussa. Eiköhän joskus siunaannu toinen tämmöinen tilanne. Jos jotakuta kiinnostaa nuo NW:n sinkut, joita tosiaan piisasi, kyse on Kuopion Citypörssin kassojen viereisistä pöydistä..

Samasta pöydästä ostin myös vajaalla parilla eurolla Northerin Unleast Hellin, sekä samaa bändiä myös Levykauppa Äxästä, josta VIHDOINKIN bongasin Till Death Unites Usin. Tältä levyltä löytyvät kyllä Northerin parhaimmat biisit ja tämä onkin ensimmäinen levy, jota bändiltä enemmälti kuuntelin, kirjaston versiona tottakai! Soundi on sieltä kirpparilta myös, sillä pittäähän sitä lomalukemista aina toisinaan haalia.

Tästä nyt ei erityisen pitkää selitystä tullut, mutta pakko alkaa aika pian lukemaan tuota biologiaa ja lenkilläkin tänään ehtiä käväistä. Kertokaapa kuitenkin niitä postausehdotuksia!

tiistai 13. joulukuuta 2011

Grasp for the thought of your everyday dying and live fast, these moments of lacking all trying. / Closing In - Norther



Tällä kertaa kirpputorin syövereistä löytyi jotakin sellaista, jota tällainen paatunut koululainen arvostelee kaikin rinnoin. Voi olla, että tämän levyn tiimoilta on jos jonkinmoisia etsintöjä pidetty ja nyt se koristaa hyllyäni vaivaisen - oikeasti vaivaisen kolmen euron hintaan. Kyseessä on avaamattomuuttaan nahkea kansilehti kera levyn, jota tuskin koskaan lienee kotelosta irroitetun. Toki tämän saisi parilla kympillä Äxästäkin, mutta aina joku toinen bändi on kiilannut edelle, mutta nyt oli jo aikakin!

Kuten joku saattoi jo ensimmäisestä kuvasta arvata, kyseessä on Sentencedin The Cold White Light, eli meikäläisen suosikkiplättyihin lukeutuva kiekko kyseiseltä yhtyeeltä. Tahdon hehkuttaa tätä lähinnä löydön takia, sillä erään vaatepinon alta löysin CD-telineen, jossa kaikki muu oli täyttä schaissea, mutta tämä. Huhhuh. Levyn kansitaiteet uppoavat meikäläiseen semmoisella vimmalla, että nyt on muuten aika fiilistellä yhtyeen hienoutta, kun luntakin maasta löytyy ja yhtyeen musalle sopiva fiilis sisältänikin.



Kovasti haluttaisi nähdä myös samaisen yhtyeen Buried Alive -dvd, jota itse en kuitenkaan omista. Eräs tuttuni sen kuitenkin omistaisi ja käynkin taistoa itseni kanssa, kehtaisinko pyytää saada nähdä sen. Tai sitten vain maltan odottaa hamaan tulevaisuuteen ja siihen, että lompakkooni ilmestyy jostain kumman syystä muutama ylimääräinen kymppi, jotka voin hyvään tarkoitukseen sijoittaa. Katellaan kuinka meikän käy!

Levystä mulla ei juurikaan ole sanottavaa, tai oikeastaan, olisi ihan liikaakin, mutta taidan nyt jättää tämän postauksen löydön hypettämiseen. Ehkä mun pitäisi muutenkin ryhdistäytyä täällä, sillä joulukalenteri on varmaan pidemmän päälle pelkästään aika puuduttavaa luettavaa. Kenties mä jotakin kivaa vielä teille runoilen eräästä uudemmasta tuttavuudesta, jota uudemman Northerin fanit varmasti diggailevat ja useat lienevätkin jo kyseisestä porukasta kuulleet. Koeviikko edessä, joten postauksia saattaa tipahdella säännöllisen epäsäännölliseen tahtiin tai sitten ei, we'll see.

lauantai 5. marraskuuta 2011

We're nothing and everything - the embodiment of withering. / Human Wasteland - MyGRAIN

Nyt on vuorossa se pitkään puhumani Metalheimin postaus viime viikonlopulta. Joten palataanpa ajassa lauantaihin 29.10. ja Oulucityyn. Keskustassa pääsimme jo Jainan kanssa arviointipuuhissamme hyvään alkuun ja lopulta istuimmekin Raxissa kolmisen tuntia - vaikkei kummallakaan ollut nälkä tai kumpikaan paria pitsaviipaletta enempää syönyt. Tuttuun tapaan lähdettiin marssimaan Teatrialle aivan liian aikaisin, sillä Jaina oli henkisesti varautunut siihen että eksytään vähintään pari kertaa - kuten keväämmälläkin. No eipä eksytty. Oltiin Teatrialla vähän yli viiden ja todettiin että näinhän tässä tosiaan piti käydä ja silleen.


Tapettiin sitten aikaa meikkaillen ja valokuvaillen, kenties myös tuliaisjuomia maisteltiin ja soiteltiin kavereille. Bändityyppejä lärsösi siellä sun täällä ja aina tuntui siltä, että jos jostakin henkilöstä puhuu niin se seisoo selkäsi takana juuri samalla hetkellä.. Lopulta kuitenkin mentiin oville asti odottelemaan, eikä siellä todellakaan ollut tunku. Sisään päästiin yllättävänkin oikeaan aikaan ja suuntasimme suoraan kokoamaan pärstät keikkalukemiin.


Ensimmäisen bändin, Ghoul Patrolin ( ei Ghost Brigaden toim. huom... niinkun koko illan kuvittelin) aikana populaa ei ainakaan liiaksi asti ollut. Eturiviinkään ei porukkaa erityisemmin riittänyt ja taaempana seisoskeli meidän lisäksi eräs poikaporukka, jonka kanssa sitten pitkin iltaa fiilistelimme biisejä ja pittailimme. Bändi jätti kylmäksi, mutta se johtui varmasti osittain myös väenpuutoksesta.

Seuraavana illassa olikin vuorossa eniten odottamamme MyGRAIN. Nyt kyllä pitää taas vaihteeksi ylistää bändiä ja tuumata että bändi kiskas semmosen keikan ettei paremmasta väliä. Ehdottamasti paras näistä kolmesta mitkä itse olen nähnyt. Yleisöäkin alkoi kertyä MyGRAINia odotellessa ihan mukavasti ja meininki kohota.


Setti potkaistiin käyntiin tuttuun tapaan Into to Parallel Universella ja muutamien tyyppien ilme oli näkemisen arvoinen minun ja Jainan aloittaessa moshaus juuri tietyllä rumpuiskulla. Tässä vaiheessa Tommykin saatiin lavalle ja fiilis nousi heti yleisössä. Tarkkaa settilistaa on hirmusen vaikea yrittää tässä vaiheessa muistaa, mutta Shadow People, Translucent Dreams, Darkbound, Dust Devils and Cosmic Storms, Of Immortal Aeons, Alienation ja setin lopettanut Trapped in an Hourglass kuultiin. Varmasti puuttuu joitakin, mutta antakaa anteeksi. 

Heti ensimmäisen biisin jälkeen Tommy totesi meinanneen sanoa joka tapauksessa: "Meidän olleen hyvä yleisö!" mutta kuulema ei tarvinnut miettiä tarkottaako sitä mitä sanoo. Yleisön meininki todellakin oli siis kohdillaan! Myös seuraavan päivän niskakivut kielivät siitä.. Pitkin keikkaa meidän pyllymme nuoleskeltiin puhtaiksi ja yhä kovempi riehuminen vai alkoi.


Neljäntenä ollut Darkbound (jotain minäkin muistan!) aukesi taas lisää ja fiilistely omalta kohdaltani oli kyllä ensimmäistä kertaa huipussaan keikan aikana tän biisin tullessa. Olikohan se jopa juuri ennen Darkboundia kun Tommy tuumasi: "Että ku me ei saada myytyä näitä paitoja, niin kokeillaanpa josko se toimis näin!". Lavalta siis sateli paitoja yleisöön ihan hulppea määrä ja taisin itsekin vääntää kättä eräästä miestenmallista vieressä seisoneen jätkän kanssa - lopulta paita kuitenkin päätyi minulle.


"Naistenhaku" olikin muutaman biisin päästä ja lavalta lähti siis jakoon ladyfit-malleja. En tiedä mikä magneetti mahdoin tällä kertaa olla, koska Yonas nakkeli kaikki saamani paidat. Lopputuloksena mulla siis oli 2 kpl ladyfit S- ja 1 kpl miesten XL -kokoisia paitoja, joista ladyfitit tosin lahjoittelin vieruskavereilleni.

Dust Devils and Cosmic Storms varasti tällä kertaa keikan parhaan biisin tittelin Tommyn tanssikuvioiden seurauksena. Erityisen huikea veto avasi biisille ihan uusia ulottuvuuksia. Jo tämmösten takia keikoille on päästävä!

Keikka oli mieletön yleisön meiningin osalta, mutta selvästi näki että bändiinkin keikka iski ja kovaa. Hymyt korvissa tyypit veistelivät viimeisiä ralleja samalla kun itse hommasi takuuvarmaa niskakipua seuraavalle aamulle. Loppupuolella Resistor sai yllytettyä yleisön pittaamaan ja itsekin teki hyppiä sinne, mutta kuitenkin jäätiin eturiviin lähinnä kameran tuhoutumisvaaran takia. Setti huipentui Trapped in an Hourglassiin, joka olikin yleisölle melkoisen tuttu biisi ja yhteislauluakin kuultiin. Meh likes!


Audrey Horne oli lievä pettymys, koska en ollut musiikkiinkaan tutustunut biisin vertaa ja oletin lavalle tulevan jotakin bläkkistyyppejä ja henkisesti olin valmistautunut käymään ulkonakin tämän aikana. No bändin musiikki olikin jotain rokin tynkää ja yleisö kaikkosi puoleen siitä mitä se MyGRAINin aikana oli. Tästä voimmekin siis vetää johtopäätöksen; toisinaan hävettää olla suomalainen. Laulaja yritti saada porukkaa mukaan kaikin tavoin ja kävi laulamassa eturivissäkin, jossa olleet ihmiset lähinnä väistivät häntä? Anniskelualueen puolelta jätkä kävi myös laulelemassa Moonsorrowin heppujen hiukan naureskellessa vieressä.


Toisiksi viimeisen esiintymisvuoron oli saanut Färsaarien ylpeys Týr. Odotukseni olivat heidän suhteen melko korkealla, mutta bändi ei aivan yltänyt täyttämään niitä. Setistä puuttui aivan liikaa heidän aiempien settilistojen perusteella soitettuja biisejä ja yleisön laimea meininki tiputti omaakin fiilistä. Tässä vaiheessa kullanarvoisia tyyppejä olivat ne pojat joista jo aiemmin mainitsin. Pitivät sentään huolta ettei koko yleisö ole AIVAN kuollut - siinä sitten Jainankin kanssa parhaamme mukaan moshailtiin ja rallateltiin sanoja lopputuloksen ollessa se, että Heri tuntui kyyläävän koko keikan.


Eka tuttu biisi muistaakseni taisi olla vasta neljäs Sinklars Visa johon kyllä sitten yhtyi niin mielissään. Keikalla kuultiin myös Tróndur í Gøtu, Hail to the Hammer, Hold the Heathen Hammer High (huhu, olipa menoa!) ja kunniapaikalla viimeisenä By The Sword In My Hand, jota ennen ei tullut edes "tää on vika biisi!" -kommenttia. Hmh? Silmänruokaa lavalla tosiaan riitti ja musiikki toimi livenäkin varsin mukavasti. Itse jäin kuitenkin kaipaamaan ainakin Flames of the Freetä.

Setin loppuessa jalkamme alkoivat huutaa hallelujaa sen verta kovaa, että baaritiskin kutsu alkoi voimistua korvissamme. Haettiin siitä sitten juotavaa ja jumituttiin istuskelemaan miksauspöydän eteen. Jossakin vaiheessa Týrin heebot sitten tulivat alueelle hengailemaan ja Heriä kävin hihasta kiskaisemassa nimmaroimaan sinkkua ja samalla piti kuvakin ottaa. Tasainen meikkivoidekerros ja muuta mukavaa? Ei hemmetti, ei se voinu nuin paha siellä olla!


Moonsorrowiin jäätiin suosiolla ihan taakse. Intron pärähtäessä käyntiin fiilis oli aika huvittunut - olo oli vähintään yhtä väsynyt kuin kouluaamuina herätyskellon pärähtäessä soimaan ja setin aloittanut biisi oli tosiaan Sankarihauta - mun herätysääni. Jotenkin en edes tajunnut, että koko biisin voi lähteä soittamaan introsta ja kun laulut Sankarihautaan alkoivat niin fiilis kohosi kyllä huippulukemiin.


Tästä lähtikin sitten paaaljon semmoisia biisejä, joita juurikaan en tuntenut. Tähdetön ja Raunoilla kuitenkin jollakin tapaa toimivat livenä, jälkimmäinen varsinkin ja niiden aikana taas hiukan virkistyi. Yleisö oli ehkä hieman laimea, mutta emme varmasti olleet ainoita väsyneitä paikan päällä. Populaa oli Moonsorrowin aikana jo ihan kivasti ja onneksi siellä oli myös niitä, jotka osasivat pitää meininkiä jollakin tapaa yllä.

Raunioilla-biisun aikana myös saatiin illan toinen pitti pyöräytettyä käyntiin. Olipa sitä pittiä taas muutama kuukausi odotettukin ja seurakaan ei ollut erityisen paha.. Kuunneltiin vielä pari biisiä ja sitten lähdettiin kohti majapaikkaa. Jälkeenpäin ajatellen se ei ehkä ollut se kaikista fiksuin ratkaisu; Helsingin setin loppuun kuuluivat niin Sankaritarina kuin Kuolleiden maakin, joita kumpaakin ja varsinkin ensimmäistä odotin kuin kuuta nousevaa. Josko mä sen vielä joskus kuulen.

Viikonlopun ostokset olivat melkoisen musiikkipainoiset ja sen voikin tästä alemmasta kuvasta nähdä..


Antikvariaatista napsin muutaman Infernon mukaan, joista toinen oli muistaakseni syyskuun numero tältä vuodelta - hinta 2e.. End of and Era löytyi TopTenistä kympillä ja siksi sekin pääsi ostoskoriin. Paita on tosiaan se MyGRAINin keikalta saatu ja nuo oikealla puolella olevat levyt niinikään keikkapaikalta. Ylimpänä on MyGRAINin Mygrain ja keskellä samaisen yhtyeen Orbit Dance. Molemmat rokottivat lompakkoa kympillä ja Týrin Ólavur Riddararós-single vitosen.

Muutenkin musiikkiin on muutamien lähiviikkojen aikana uppoamassa enemmän rahaa kuin on oikeastaan sallittua. Nightwishin lipuista yhdet on jo tilattu, Tarja Turusen joulukiertueen keikan liput ovat tilaamatta, kuten myös Storytime ja Imiginaerum. Ensiviikon perjantaina tulevan Sonatan Live in Finlandinkin tilaus on aivan vaiheessa.. Taidan myös tilata MyGRAINin Signs Of Existence joka myöskin puuttuu hyllystä. Niin ja Lutakon Mokoman & Disease of the Nation keikan lippu myöskin löytyy ostoslistalta. Heippa ylimääräiset rahat!

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Kasata maailma pala kerrallaan. / Viimeinen Atlantis - Stam1na

<- Vastailkaahan tuohon kyselyyn tuossa vieressä.

Mukava reissu käytiin heittämässä Oulussa. Ei oo kyllä mitenkään hirveän virkeä olo minimaalisten yöunien jälkeen, mutta oli kieltämättä mukava pistäytyä shoppailemassa ja tietomaassa ja uimassa useampaankin kertaan. Tietomaassa käytiin kattomassa Aleksin kanssa joku musiikkiaiheinen elokuva. Se oli ihan jees, mutta vähän omituinen. Rummuista se kerto, lähinnä että miten niitä eri maissa käytetään yms.

Kuitenkin tätä ennen juostiin Oulun keskustaa ympäri ämpäri, ensin Äxän suuntaan ja sen jälkeen päin vastaiseen suuntaan Antikvariaattiin ja Subwayhyn. Kuten uhkasin, käytin aikani todellakin levykaupoissa ja vaikka Jaina muutaman levyn kohalla sano eiei:tä, tämmöset raahasin silti kassalle.


Cynic Paradise 8,90 / Levykauppa Äx
Uudet kymmenen käskyä 7,00 / Antikvariaatti
Livehässäkkähommeli 3,00 / Antikvariaatti

Äxässä olisi ollut käytettynä Sentencedin The Funeral Albumia kymmenellä eurolla. Hinta oli vähän turhan kova käytetyltä, mutta olis se silti pitäny ostaa, niin harvoin sitä enää näkee. Prkl.

Nyt pitää muuten todeta sellainen fakta, että Stam1nan kaikki levyt löytyvät levyhyllystäni vihdoinkin. Tai no lähinnä yllätyksekseni, en todellakaan muistanut omistavani niitä nuin montaa. Tähän samaan on kuitenkin yltänyt vaan Nightwish ja Amoral. Varsinkin vanhempia levyjä on niin hidas metsästää useilta bändeiltä, että niitä ostelee aina sitä mukaa kun vastaan kävelee.

Antikvariaatista jaksoin kerrankin rueta tonkimaan vanhoja lehtiä. Muutama sellainen löytyi, vaikka alin taitaakin jo hyllystä löytyä.. No nytpä on sitten tuplat. Kaksi päällimmäistä on kyllä semmosia, joista kumpaakaan en oo ees koskaan nähny..



Loppuun tämän reissun 'mitä vittua' -kuva.



"Hahaha, kato mikä Hyrde tuolla mennee"
"Ei helvetti, se on Hyrde?"

Et shil viisii tällä kertaa. Taidan muuten sittenkin suunnata Lutakkoon katsastamaan Stam1nan poikien kevätmeiningit parin viikon päästä. Samana päivänä on lukion lukujärjestysten teko, joten saa nähdä miten pahasti elämä vaikeutuu niiden takia.

Illalla jäkistä jos vaan jaksaa. Tsau! Ja ainiin, Euroviisuvoitto ei kyllä menny sinne minne piti.. Se hiekkapuhaltajajuttu oli niin hemmetin hieno, mikseimikseimiksei. :(