Norther
Norther on vuonna 2000 perustettu metallipoppoo Espoosta. Suurinosa bändin jätkistä on kuitenkin soittanut Requiem-bändissä jo vuodesta 1996. Yhtyeen englanninkielinen musiikki on suurimmaksi osaksi melodisen death metalin lokerossa. Nykyään sävellyksesta vastaa suurimmaksi osaksi kitaristi ja puhtaat vokaalit taitava Kristian Ranta. Bändin muut ukot ovat laulaja Aleksi Sihvonen, joka tuli korvaamaan vuonna 2009 bändistä lopullisesti lähteneen Petri Lindroosin, basisti Jukka Koskinen, kosketinsoittaja Tuomas Planman, rumpali Heikki Saari ja vuonna 2010 mukaan tullut kitaristi Daniel Freyberg.
Levyjä bändi on julkaissut yhteensä kuusi, joista ensimmäiset kolme vuoden välein. Dream of Endless War julkaistiin 2002 ja tältä levyltä ehdoton suosikkini on kaverini jossain vaiheessa minulle ihan kylliksi asti tykittämä Victorius One, jossa on kyllä havaittavissa se Bodom-vaikutteisuus, josta tätä bändiä on haukuttu useampaankin otteeseen.
2003 julkaistun Mirror of Madnessin nelosraita Midnight Walker iskee minulle kys. levyn biiseistä parhaiten. Vuotta myöhemmin julkaistu Death Unlimited puolestaan sisältää aivan hemmetin mahtavia biisejä ja onkin koko levy mielestäni yksi metallimusiikin parhaimmistoa. Siltä löytyvät mm. Deep Inside, Death Unlimited, Going Nowhere ja ehkäpä bändin tuotannosta lempibiisini, Nothing.
Vuonna 2006 pihalle potakistiin levy, joka kantaa nmeä Till Death Unites Us, jonka biisit olivat puolisen toista vuotta ainoat Northerilta tuntemani biisit. Tältä löytyy edelleen mahtavia biisejä kuten Omen, Wasted Years ja Everything. N-levy julkaistiin 2008 ja se jäikin Petrin viimeiseksi. Suosikkejani tältä ovat hittibiisi Frozen Angel, Black Gold, If you Go ja Forever and ever.
Tänä vuonna julkaistu Circle Regenerated onkin saanut täällä jo rivitilaa, joten en siitä ala sen kummemin lepertelemään. Sanotaan kuitenkin, että mitä useammin levyä kuuntelen sen paremmin se iskee. Parhaita biisejä ovat The Hate I Bear ja Falling.
Koskaan en ole livemenoa päässyt todistamaan, mutta palava polte kyllä sisälläni sen suhteen on. Harvemmin vain bändillä on sallittuja keikkoja ainakaan yhtään Helsinkiä pohjoisemmassa..
Ajauduin kuuntelemaan Northeria kaverini N:n käskystä, joka jossain vaiheessa tykkäsi tästä hirmuisesti ja taitaapa tuo edelleenkin olla varsin toimivaa. Ekoiksi kuulemikseni biiseiksi valikoiduivat Omen ja Everything, joista kuitenkin jälkimmäinen sykähdytti kunnolla, joten siksipä se pääsee ekaksi biisilinkiksi.
Parasta biisiä sain arpoa kauan.. The Hate I Bear olisi sopinut tähän, mutta myös Omen. Päädyin kuitenkin jo aiemmin hehkuttamaani Nothingiin. Tykkäsin Petrin äänestä jo Northeria kuunnellessani ennenkuin edes kunnolla tajusin kyseisen tyypin hoitelevan nykyisen Ensiferuminkin vokaalit.
|
Ajattara
Ajattara on niin ikään vuonna 1996 perustettu suomenkielistä dark metalia ja black metalia rämpyttävä yhtye, jonka solistina heiluu vanhasta Amorphiksestakin tuttu Pasi Koskinen. (Oonkin pohtinut pitkään miksi Koskisen nimi on niin tuttu ja nythän se selkis toim. huom..) Yhtyeen muut jäsenet ovat Raajat, Tohtori Kuolio, Kalmos, Malakias V ja Tartunta. Muut soittajat kuin laulaja Ruoja ovat bändin historiassa vaihtuneet useampaan otteeseen, mutta rumpaleiden nimet ovat pysyneet samoina - numeron vaihtoa lukuunottamatta.
Levyjä tasaisella tahdilla syöltänyt yhtye on uransa aikana julkaissut yhteensä kahdeksan. Varsin iloisesti nimetyt levyt kantavat nimiä: Itse (-01), Kuolema (-03), Tyhjyys (-04), Äpäre (-06), Kalmanto (-07), Noitumaa (-09), Joululevy (-09) ja Murhat (-11). Itselleni levyistä tutuin on tuo Kalmanto, josta löytyvätkin suurinosa yhtyeen parhaimmista biiseistä kuten Ilkitie, Alttarilla aamutähden ja Naimalaulu.
Eka kuulemani biisi tosiaan ei ollut edes bändin omaa tuotantoa. Järkytys oli suoraan sanottuna valtava, vaikka ehkä se oikea versio silti on se kamalampi..
Paras biisi lienee ehkä Säälin koira. Tähän bändiin on kyllä tullut tutustuttua hävettävän vähän ja koska nytkään ei ole erityisen black-kausi meneillään en nytkään jaksa innostua. Mutta kyllä näitä silloin tällöin tulee kuunneltua.
Bon Jovi
Tässä postauksessa esittelemistäni bändeistä tutuin kaikille taitaa olla Bon Jovi, jonka musiikki taipuu hard rockin, glam rockin ja country rockin puolelle ja on sinällään erikoinen lisäys musiikkimakuuni. Vuodesta -83 pystyssä ollut yhdysvaltalainen yhtye koostuu laulaja Jon Bon Jovista, kitaristi Richie Samborasta, kosketinsoittaja David Bryanista ja rumpali Tico Torresista. Kiertueella mukana kiertää myös Hugh McDonald, joka ei kuitenkaan ole bändin varsinainen jäsen.
Albumeita bändi on lähes kolmikymmenvuotisen uransa aikana syöltänyt ulos yhteensä 11 kappaletta. Bon Jovin -84, 7800° Fahrenheitin -85, Slippery When Wetin -86 (joka oli bändin läpimurto), New Jerseyn -88, Keep the Faithin -92, These Daysin -95, Crushin -00, Bouncen -02, Have a Nice Dayn -05, Lost Highwayn -07 ja The Circlen -09. Joopa joo, listasta varmasti selkisi hyvin paljon asioita..
Joka tapauksessa itse tutustuin bändiin kaverini S:n kautta ja yhtye olikin jo ennen metallin kuvioihin tuloa minulle toimiva. En ole koskaan Bon Jovia nähnyt eikä minulla ole edes erityistä hinkua tätä nähdä, toki jos samoilla festareilla sattuisi jonkun muun hyvän bändin kanssa olemaan niin mikäs siinä sitten.. Muutenkin Jovin kuuntelu on vuosien saatossa jäänyt ja pahasti, mutta joskus kuuntelin tätä kuitenkin niin paljon, että paikkansa yhtye on näissä listoissa ansainnut.
Eka kuulemani biisi oli juurikin kaverini rakastama Only Lonely ja totta hemmetissä tämä on edelleen hyvä. Muistan edelleen kuinka vuonna nakki minulla oli ii2:sessa (KYLLÄ!) kuvani kuvatekstinä lainaus tästä.
Paras biisi taitaa kuitenkin olla kesäfiiliksen tuova Summertime. Tätä on kuunneltava joka kesä ja varsinkin kesää odotellessa ja fiilistellessä!
Equilibrium
Equilibrium on vuonna 2003 ilmoille tullut saksalainen folk metal bändi, jonka musiikissa on vaikutteita myös melodisesta ja sinfonisesta black metalista. Sanoitukset ovat saksaksi. Yhtyeessä vaikuttavat laulaja Robert Dahn, kitaristi-kosketinsoittaja René Berthiaume, kitaristi Andreas Völkl, basisti Sandra Völkl ja rumpali Tuval Rafaeli. Yhtyeen kokoonpano muuttui varsin radikaalisti vuonna 2010 ja itse naureskelenkin täällä vähän ajastaan myöhässä olevan Wikipedian soittajalistalle.
´
Levyjä bändi on julkaissut vain kolme, Turis Fratyrin -05, Sagasin -08 ja Rekreaturin -10. Levyistä Sagas on minulle tutuin ja sisältääkin ne huikeat kolme kappaleita, joita kyseistä bändiä koneellani omistan.. Spotifystä bändiä kuitenkin toisinaan tulee kuunneltua ja ehdottomasti tahtoisin päästä joskus livenä tämän näkemään.
Eka kuulemani biisi oli instrumentaalinen Prolog auf Erden ja sinällään on ihme, että edes jumituin kuuntelemaan bändiä, koska yleensä en tykkää instrumentaalisista biiseistä. Todella harva poikkeus tästä on Ensiferumilta täyden rakkauteni saanut Ferrum Aeternum, huhhuh! Mutta on tämä Equilibriuminkin vastine varsin mukavan kuuloinen edelleen.
Paras biisi kuitenkin on Blut im Auge, jota viime kesänä tuli huudatettua folkkihuuruissa melkoisesti ja tämä tuokin mieleen mökkireissut. Oijoi.
Lähteet:
http://www.wikipedia.fi
http://www.norther.ru/walp.php
http://www.norther.net/
http://www.picsmiks.com/ajattara
http://www.ajattara.fi/index.html
http://www.bonjovi.com/
http://tekstovi-pesama.com/bon-jovi/0/11579/
http://bonjovifinland.suntuubi.com/?cat=11
http://www.equilibrium-metal.net
http://www.snakenetmetalradio.com/bible/artistdetails.php?id=5208 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Riitasointuja? Epävirettä? Ei virheettömyys ole täydellistä. // A.Hyyrynen