torstai 15. joulukuuta 2011

Luukku 15

Tänään päädymme fiilistelemään vähän vanhempaa tuotantoa, johon itse rakastuin ala-asteen puolella. Minulla on oma visioni näiden sanotusten takana olevista asioista ja siksi tämä onkin niin erityisen kappale. Jonsu tulkitsee kappaletta erittäin upeasti ja ehdotankin, että te, jotka ette Indicasta välitä, kuuntelette tämän lyriikoiden kera - josko se avautuisi tai edes oppisitte ymmärtämään miksi tämä joillekin iskee. En tykkää läheskään kaikesta Indican tuotannosta, mutta tässä on sitä jotakin.

"Häkki suljettiin
Me uskottiin
että sen suojaan
taakse rautalukon
onnen kätkeä voi"

2 kommenttia:

  1. Mikähän vaivaa kun en kestä Indicaa sekuntiakaan ;/
    Jonsun ääni jotenkin raastaa mua jostain läheltä sydänalaa...
    Sama on kyllä Adelenkin kanssa, joudun töissä kuuntelemaan kahdeksan tuntia putkeen Adelen levyä ja väännän yhden maissa jo itkua sen kanssa. Vaikeaa on tämä elämä kun suhtautuu musiikkiin niin intohimoisesti että harvoin pystyy kuuntelemaan mitään "neutraalisti".

    VastaaPoista
  2. Hahhah, ymmärrän kyllä jossei Indican omaperäinen ääni kolahda. Bändin ympärillä varsinkin levyillä leijuva teema kuitenkin kolahtaa itseeni lyriikoiden lisäksi ja toisinaan tullee tätäkin kuunneltua, vaikkakin nykyään harvemmin. Itse puolestani kuulun Adelen äänestä diggaileviin, vaikken juurikaan ole naisen tuotantoon tutustunutkaan.

    VastaaPoista

Riitasointuja? Epävirettä? Ei virheettömyys ole täydellistä. // A.Hyyrynen